Vaaditaan: tietoa toimeenpanosta
Pelkästään YK:n yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto sekä ihmisoikeusneuvosto ovat tähän päivään mennessä tuottaneet 16 500 päätöslauselmaa. Mitkä näistä Suomi on pannut täytäntöön? Minkä puolesta Suomi on äänestänyt?
Olen mukana kansainvälisessä Making Commitments Matter -tutkimus- ja kehityshankkeeessa, joka koostuu opiskelijoista ja nuorista asiantuntijoista. Tavoitteenamme on edistää Yhdistyneiden Kansakuntien sekä sen lukuisien erikoisjärjestöjen julkaisemien päätöslauselmien ja sopimusten kansallista täytäntöönpanoa tuomalla tietoa YK:n sopimuksista saataville helposti ja kätevästi uudenlaisen tietopankin avulla.
On olemassa lukuisia syitä siihen, miksi osa päätöslauselmista jää kauniiksi sanahelinäksi, valtioiden tyhjiksi lupauksiksi paremmasta huomisesta. Hankeemme näkemys on, että osa syytä on riittämätön tiedonsaanti. YK-sopimukset ovat vaikeaselkoisia ja tiedon esillepanossa on paljon puutteita. Tällä hetkellä ei ole mahdollista kohtuullisessa ajassa löytää kattavaa tietoa tietyn maan tai temaattisen alueen osalta. Ja aika on rahaa.
Miksi YK ei sitten itse rakenne kattavampaa tietopankkia? Suomalainen kansanedustaja totesi oikeutetusti, että pitää vain katsoa maailman kriisipesäkkeiden lukumäärää ja ymmärtää, miksi YK:lla ei ole aikaa paneutua joka ikiseen päätöslauselmaan yhtä suurella intohimolla. Resurssipulaakin tärkeämpi syy taitaa kuitenkin olla poliittisen tahdon puutteessa. Täytäntöön panemattomien sopimusten alleviivaaminen voisi saada muutamat jäsenmaat punastelemaan toimettomuuttaan. Eräs aloitteen haastattelema YK-diplomaatti totesi, että on kovin epätodennäköistä, että Kiina ja Yhdysvallat alkaisivat ajaa parempaa läpinäkyvyyttä YK:ssa. Hän taitaa olla oikeassa.
MCM-hankeen kautta joukko nuoria on alkanut ajaa asiaa. Tällä hetkellä mukana on noin 150 nuorta lähes 20 maasta. Ajatellaan, että 100 henkeä toimii 5 tuntia viikossa hankkeen eteen vuoden ajan. Tämä tekee 24 000 työtuntia, joka vastaa yhden YK-virkamiehen 3000 työpäivää. Tämä on 12 vuoden työpanos. Ei hullumpi nuorisojoukko.
YK:ta voi vahvistaa monella tapaa. Ei tarvitse olla kokenut diplomaatti voidakseen toimia paremman maailman puolesta. Kaikkea emme tietenkään voi muuttaa, mutta voimme valita omat taistelumme ja käydä ne suurella intohimolla ja päättäväisyydellä.
Nuoria parjataan usein idealismista ikään kuin se olisi vakavakin sairaus. Taitaa todellisuudessa kyyninen realismi tuhota enemmän ihmishenkiä. Kuten Gandhi on sanonut, sinun pitää olla se muutos, jonka maailmassa haluat nähdä. Itse uskon, että nuorissa yhdistyy oikea määrä idealismia, tietotaitoa ja aitoa janoa muuttaa maailmaa, jopa YK:ta.
Pelkästään YK:n yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto sekä ihmisoikeusneuvosto ovat tähän päivään mennessä tuottaneet 16 500 päätöslauselmaa. Mitkä näistä Suomi on pannut täytäntöön? Minkä puolesta Suomi on äänestänyt?
Olen mukana kansainvälisessä Making Commitments Matter -tutkimus- ja kehityshankkeeessa, joka koostuu opiskelijoista ja nuorista asiantuntijoista. Tavoitteenamme on edistää Yhdistyneiden Kansakuntien sekä sen lukuisien erikoisjärjestöjen julkaisemien päätöslauselmien ja sopimusten kansallista täytäntöönpanoa tuomalla tietoa YK:n sopimuksista saataville helposti ja kätevästi uudenlaisen tietopankin avulla.
On olemassa lukuisia syitä siihen, miksi osa päätöslauselmista jää kauniiksi sanahelinäksi, valtioiden tyhjiksi lupauksiksi paremmasta huomisesta. Hankeemme näkemys on, että osa syytä on riittämätön tiedonsaanti. YK-sopimukset ovat vaikeaselkoisia ja tiedon esillepanossa on paljon puutteita. Tällä hetkellä ei ole mahdollista kohtuullisessa ajassa löytää kattavaa tietoa tietyn maan tai temaattisen alueen osalta. Ja aika on rahaa.
Miksi YK ei sitten itse rakenne kattavampaa tietopankkia? Suomalainen kansanedustaja totesi oikeutetusti, että pitää vain katsoa maailman kriisipesäkkeiden lukumäärää ja ymmärtää, miksi YK:lla ei ole aikaa paneutua joka ikiseen päätöslauselmaan yhtä suurella intohimolla. Resurssipulaakin tärkeämpi syy taitaa kuitenkin olla poliittisen tahdon puutteessa. Täytäntöön panemattomien sopimusten alleviivaaminen voisi saada muutamat jäsenmaat punastelemaan toimettomuuttaan. Eräs aloitteen haastattelema YK-diplomaatti totesi, että on kovin epätodennäköistä, että Kiina ja Yhdysvallat alkaisivat ajaa parempaa läpinäkyvyyttä YK:ssa. Hän taitaa olla oikeassa.
MCM-hankeen kautta joukko nuoria on alkanut ajaa asiaa. Tällä hetkellä mukana on noin 150 nuorta lähes 20 maasta. Ajatellaan, että 100 henkeä toimii 5 tuntia viikossa hankkeen eteen vuoden ajan. Tämä tekee 24 000 työtuntia, joka vastaa yhden YK-virkamiehen 3000 työpäivää. Tämä on 12 vuoden työpanos. Ei hullumpi nuorisojoukko.
YK:ta voi vahvistaa monella tapaa. Ei tarvitse olla kokenut diplomaatti voidakseen toimia paremman maailman puolesta. Kaikkea emme tietenkään voi muuttaa, mutta voimme valita omat taistelumme ja käydä ne suurella intohimolla ja päättäväisyydellä.
Nuoria parjataan usein idealismista ikään kuin se olisi vakavakin sairaus. Taitaa todellisuudessa kyyninen realismi tuhota enemmän ihmishenkiä. Kuten Gandhi on sanonut, sinun pitää olla se muutos, jonka maailmassa haluat nähdä. Itse uskon, että nuorissa yhdistyy oikea määrä idealismia, tietotaitoa ja aitoa janoa muuttaa maailmaa, jopa YK:ta.
Veera Haapaniemi on MCM:n perustajajäsen ja Suomen ryhmän toimintakoordinaattori.
Projektin suomalaiset sivut löytyvät täältä.
